Loma Etelä-Ranskassa kanavaristeilyllä oli Outi Honkavaaralle rauhallista luksusta

Outi Honkavaara kaipasi talvilomalleen irtiottoa, ja muisti ystävänsä maininneen Ranskan kanavaristeilyistä. Hän alkoi etsiä tietoa mahdollisesta matkakohteesta ja huomasi, että Kristinan valikoimassa oli tarjolla loma Etelä-Ranskassa – bargeristeilyn muodossa. Barge on hotelliproomu, joka on suunniteltu vaivattomaan liikkumiseen kapeilla kanavilla.

  • En ole risteilyihminen, mutta tässä matkassa minua kiehtoi se, että laiva sekä matkustajamäärät ovat pieniä. Laivaan mahtui noin 20 henkeä. Minulla oli yksin kahden hengen hytti ja se tuntui luksukselta. Huoneet olivat hieman veden alla siten, että ikkunasta näki kaloja sekä veden pinnan.
Etelä-Ranskan kanavaristeilyn maisemina turkoosi joki, sekä vihreää rantaa.
Kanavaristeilyn maisemia

Outi kuvaa bargeristeilyä erilaiseksi tavaksi matkustaa. Laivan lipuessa hiljaa eteenpäin, on luonto koko ajan läsnä. Kanavaristeilyn reitti on osittain luonnonsuojelualuetta ja mahdollisti muun muassa flamingojen näkemisen.

Ote Outin matkapäiväkirjasta:
”Lintujen konsertti jatkuu koko matkan. Yksin aurinkokannella lepo hyväilee mieltä. Kuumuus pureutuu kasvoihin. Tuuli vilvoittaa. Muistutus, miltä kesä tuntuu. Seesteistä lipumista eteen päin. Täydellinen irtiotto.”

 

Bargeristeilyn kiinnostavimmat kylät: Saint-Guilhem-le-Désert ja Arles

Saint-Guilhem-le-Désertin kylässä vanha pieni kivisilta, jonka alla pieni puro sekä vihreää kasvillisuutta.
Saint-Guilhem-le-Désertin kylä

Saint-Guilhem-le-Désert on kylä, jota on tituleerattu yhdeksi Ranskan kauneimmista. Outi ja muu matkaseurue vierailivat pittoreskissa kylässä, jonka luostari, kukkaloisto ja rauhallinen tunnelma jäivät hänen mieleensä.

Ote Outin matkapäiväkirjasta Saint-Guilhem-le-Désertin kylässä:
”Mies lakaisee sinisateen varisseita kukkia. Seinällä kulkee vanha keraaminen ränni. Luostarin lattiakivet ovat vauvanposken sileät. Vesi virtaa rinnettä alas joen uomaan.”

 

Vierailu Arlesissa oli Outille tärkeä kokemus. Siellä hänen lempitaidemaalarinsa, Vincent van Gogh, vietti viimeisiä aikojaan. Opas kertoi Vincentin maalanneen Arlesissa viidentoista kuukauden aikana yhteensä 300 teosta.

  • Kaupungilla oli ihana katsella porttikongeista sisäpihoille, joissa näkyi vuosisatojen takaisia vanhoja kaivoja. Arlesissa näin myös paikkoja, jossa Vincent maalasi. Sinne voisin lähteä uudestaankin.
Kahvila ranskalaisessa kaupungissa. Keltaisessa seinässä lukee Cafe van Gogh.
Kahvila Arlesissa

Suolan valmistukseen tutustumista, oliiviöljyjen maistelua ja neljän ruokalajin aterioita

Nainen istuu kivimuurilla, taustallaan vaaleanpunaiset suola-altaat
Outi Salins du Midin suola-altailla

Retket sisältyivät matkan hintaan ja Outi kävikin oliivitilalla maistelemassa oliiviöljyjä, vaaleanpunaisilla Salins du Midin suola-altailla ja härkätilalla tutustumassa härkätaistelukulttuuriin. Matkan aikana hän näki myös Camarguen valkoisia hevosia, jotka ovat alueelle tyypillisiä.

  • Saimme kuulla, että suola-alue on Pariisin kokoinen. Opas kertoi meille muutenkin paljon ranskalaisesta kulttuurista, jonka vuoksi matka oli todellinen kulttuurikylpy.

Camarguesta hän osti myös kotiin tuotavaksi niin kutsuttua hiekkaviiniä. Hiekkaviini on saanut nimensä kasvualustastaan. Vuonna 1888 kirvat tuhosivat kaikki alueen viiniviljelmät – paitsi niitä, jotka kasvoivat hiekalla. Sen seurauksena alueella jatkettiin viiniköynnösten kasvattamista hiekalla, ja niin tehdään yhä.

 

Ote Outin matkapäiväkirjasta:
”Aamulla jatketaan itään päin. Kuljetaan lintujen viserryksessä pilviverhon alla. Tiheät pallomaisen havupuut heijastuvat kauniisti vihertävään kanavaan. Kukko kiekuu. Valkeat camarguenhevoset laiduntavat rannoilla.”

 

Myös ranskalainen ruokakulttuuri tuli tutuksi. Ennen matkaa Outia mietitytti, millaista on matkustaa, kun loman kaikki ateriat syödään laivalla. Kävi ilmi, että ruoka oli erinomaista ja laadukkaasti paikallisista raaka-aineista tehtyä. Kun matkaseurue piipahti Sèten kauppahallissa, jossa oli myynnissä mustekalaa, sitä syötiin myös laivan lounaalla. Sèten kylästä käytiin myös osterimuseossa l’Etang de Thaun suolavesilaguunilla. Outi muistelee lämmöllä ostereiden syöntiä valkoviinin kera, vaikka ostereista ei hänen lempiruokaansa tullutkaan.

Mustekalapiiras Etelä-Ranskan lomalla. Piiras aseteltu valkoiselle lautaselle.
Laivalla tarjoiltu mustekalapiiras
  • Meillä oli joka päivä neljän ruokalajin lounas ja illallinen. Erikoisuutena oli, että jokaiselle aterialle oli valittu vain yksi viini, joka toimi täydellisesti läpi kaikkien ruokalajien. Yleensä kun olemme tottuneet siihen, että jokaisella ruokalajilla on oma viininsä. Maistelimme myös joka päivä juustoja.

 

Ote Outin matkapäiväkirjasta:
”Illallisella maisema on maalauksellinen. Pilvet tummina taivas punertuu. Täydellinen sateenkaari. Kampasimpukoita ja liekitettyjä lettuja. Jäätävän herkullista. Yö saapuu. Lepakot kisailevat kanavan yllä.”

Loma Etelä-Ranskassa on todellista luksusta

Outi koki bargeristeilyn olleen todellista luksusta. Viiden hengen miehistö piti matkustajista hyvää huolta ja teki heidän olonsa erityiseksi. Viimeisenä iltana heillä oli juhlaillallinen ja laivalla oli yllätyksenä soittamassa kaksi The Gipsy Kingsin jäsentä.

  • Tuli pohdittua kiertolaiskulttuuria. Kanavien rannat olivat ennen kiertolaisten asuinpaikkoja, ja kanavilla kulkeminen oli tapa elää. Tällaisiin paikkoihin ei tule lähdettyä omatoimimatkalla.

Varaa oma bargeristeilysi ja lähde ainutlaatuiselle matkalle!

 

Kuvat: Outi Honkavaara