Espanjalaisen ruokakulttuurin sydän on yhdessäolo – aivan kuten Kristinallakin

Espanjalaisille ruoka ja syöminen on tärkeää, kertoo Kristinan matkanjohtaja Minna Särmö. Espanjalaisessa ruokakulttuurissa, kuten muissakin Välimeren maissa, yhdessäolo on ruokailussa tärkeintä.

• Espanjassa ihmiset suunnittelevat päivänsä ruoka-aikojen mukaan. Klo 14 mennään lounaalle, joka kestää vähintään tunnin. Espanjalaiselle olisi mahdottomuus pitää vain puolen tunnin ruokatauko, sillä lounas on yleensä päivän tärkein ja suurin ateria.

Espanjalaiseen elämänmenoon, ruokakulttuuriin ja sosiaalisiin ruokahetkiin kuuluu olennaisena osana siesta, jota vietetään lounaan jälkeen.

• Tämä voi näkyä myös Kristinan Espanjaan ja Portugaliin suuntaavilla matkoilla, kuten sosiaalinen yhdessä syöminenkin.

Mistä Espanjan ruokakulttuuri on saanut vaikutteita?

Espanjalainen ruokakulttuuri on saanut vaikutteita arabimaista. Arabit valtasivat Espanjan ja toivat hallintakautensa aikana maahan mausteita, viljelykasveja sekä kastelujärjestelmän.

• Arabit toivat tullessaan myös kaikki sitrushedelmät sekä lihan ja hedelmien yhdistämisen. Esimerkiksi naudanliha ja aprikoosi on suosittu yhdistelmä.

Kanariansaarten ruokakulttuuriin on vaikuttanut puolestaan siirtolaisuus Amerikassa. Kanarialta lähdettiin siirtolaisiksi Kuubaan ja Venezuelaan, jonka ansiosta saarilla syödään paljon venezuelalaista pikaruokaa. Yksi saarten erikoisuuksista on ryppyperunat, jotka keitetään voimakkaan suolaisessa vedessä ja syödään mojokastikkeen kanssa.

• Kanarian ruokakulttuuri on mielenkiintoinen yhdistelmä Väli-Amerikkaa ja Espanjaa. Siellä viljellään paljon perunaa ja banaania, joskin avokadon viljely alkaa valtaamaan alaa banaaneilta.

Espanjan herkut suolaisesta makeaan

Espanjan matkoilla on mahdollisuus testata espanjalaisen ruokakulttuurin helmiä, kuten churroja, gazpachoa, tapaksia, ilmakuivattua kinkkua sekä kuivattua ja suolattua turskaa.

• Vierailemme aina matkoillamme kauppahalleissa, jos mahdollista. Niistä löytyy parhaimmat paikalliset herkut, kuten oliivit, juustot ja hedelmät. Manchego-juusto on erityisen hyvää.

Churrot ovat espanjalaista makeaa herkkua parhaimmillaan. Se on uppopaistettu leivonnainen, jota kastetaan sokeriin tai paksuun kaakaoon.

• Espanjalaiset syövät usein churroja aamupalaksi.

Tomaateista valmistettu kylmä gazpachokeitto on niin ikään suosittua ruokaa kuumina kesäpäivinä.

• Kaikki tuntevat gazpachon eli kylmän tomaattikeiton, mutta suosittelen maistamaan myös tuntemattomampaa ja vähän ruokaisampaa kylmää tomaattikeittoa, salmorejoa.

Myös Portugalista tuttu bacalhau, espanjaksi bacalao eli suolattu ja kuivattu turska on espanjalaisten herkkua.

• Sekä Portugalissa että Espanjassa syödään paljon norjalaista turskaa. Se juontaa juurensa katolisen kirkon paastopäiviin. Paastopäivinä ei saanut syödä lihaa, joten kalasta tuli suosittua. Bacalao on kuivattua turskaa, joka säilyy pitkään. Se valmistetaan liottamalla turskaa vedessä tai maidossa, jolloin siitä tulee tuoreen oloista. Perinteisin tapa syödä bacalaoa on tomaattikastikkeen kanssa.

Tapasten historiasta ollaan montaa mieltä

Espanjassa vieraillessa ei pidä unohtaa tapaksia – pieniä naposteltavia juoman yhteydessä.

• Tapaksia nautitaan usein viinin, oluen tai muun juoman kera. Yksi suosituimmista tapaksista on ilmakuivattu kinkku, Jamón Ibérico tai Jamón Serrano.

Minnan mukaan tapasten historiasta on kaksi versiota. Toisessa kerrotaan, että sana tapas tulee Espanjan sanasta ”tapar” eli peittää. Aikoinaan lautasella peitettiin lasi siten, ettei sinne pääse ötököitä. Lautanen vaikutti tyhjältä, joten sen päälle alettiin kerätä pieniä syötäviä.

Toisen tarinan mukaan Kastilian alueen kuningas Alfonso X:n lääkäri määräsi Alfonson syömään pieniä annoksia ja näin tapas sai alkunsa.

Oli tarina kummin tahansa – tapakset ovat herkku, joita ei kannata jättää välistä.

Varaa oma matkasi Espanjan herkkujen ja yhdessäolon äärelle matkakalenteristamme!