Tapahtumia ja tunnelmia Kristina Katarinalta Itä-Karibialla to 8. – 13.3.2012


Torstai 8.3.2012 Barbados

Kristina Katarinalla valmistaudutaan uusien risteilyvieraiden saapumiseen. Sää Barbadoksella on mitä parhain – lämpötila 27 C ja aurinko paistaa jopa polttavan kuumasti. Tervetuloa kanssamme matkalle Itä-Karibian saarille ja purjehdukselle yli Atlantin!

Atlantin ylitys 8.3.2012 Risteilyreitti

_____________________________

Niin vaihtuu risteily Barbadoksella. Hyvästellään edelliset risteilyvieraat ja haetaan uudet, Atlantin ylitykselle lähtijät suoraan lentokoneesta.  Tiedämme jo kokemuksesta, että tulijoita vaivaa aikaero, jetlag, ensimmäisenä iltana, niinpä olemmekin halunneet tehdä laivalle tulon mahdollisimman vaivattomaksi! Itse en muista lukuisilta laiva – ja matkustusvuosiltani mitään muuta paikkaa, missä matkustajat saavat kävellä lentokoneen rappuja alas suoraan kentällä odottaviin busseihin – jotka siis vievät suoraan laivalle! Ja matkatavarat tuodaan perässä.

Järjestämme tulijoille turvaharjoituksen heti laivaan tultua – näin saamme rauhoitettua huomisen illan mukavalle ohjelmalle. Kapteenin johtaman turvainfon lisäksi esitämme risteilyvieraille ainoastaan laiva- ja kohdeinfoa ennen ruokailua. Niille, jotka vielä jaksavat jatkaa iltaa, on luvassa pianosäveliä sekä risteilyn aloitustahteja.

Terveisin Asta Karhunen, m/s Kristina Katarinan risteilypäällikö

Perjantai 9.3 – Päivä Barbadoksella

Laiva lähtee Barbadokselta kohti Tobagoa klo 19.00 paikallista aikaa. Laivan aika on Itä-Karibialla 6 tuntia Suomen aikaa jäljessä.

_________________________

Trooppinen aurinko helli risteilyvieraitamme Bridgetownissa heti aamusta alkaen! Reippaasti vaan retkille – saamme huomata, että vip-kohtelumme jatkuu myös ensimmäisenä  retkiaamuna: sen lisäksi että meillä on ihan sataman paras laituripaikka heti risteilyterminaalin edessä, meidän paikallinen matkanjärjestäjämme on saanut erikoisluvan tuoda aamun retkibussit laivan viereen! Näin pääsemme lähtemään suoraan retkelle, eikä meidän tarvitse kulkea terminaalin tungoksen läpi heti ensimmäisenä aamuna.

Retket sujuvat mainiosti ja iltapäivällä on tarjolla monenmoista ohjelmaa laivalla, mm. ”iloista menoa aurinkokannella” sekä karaokea. Matkaväsymys on tänään jo poispyyhkäisty ja niinpä illan Kapteenin tervetulotilaisuuteen tuleekin hyväntuulista ja reipasta väkeä Nautilus Loungen täydeltä. Kapteeni Aku Kaikkonen esittelee ensin päällystönsä ja sen jälkeen risteilyemäntä Hanneke kertoo vielä risteilyn artisteista ja luennoitsijoista. Tietokirjailija Pekka Hako ja luennoitsija-laulaja-tanssinopettja Ira Multaharju kertovat lisäksi  itse risteilyn aikana esitettävästä ohjelmasta. Kapteeni esittelee vielä risteilyn maalauskurssin pitäjän Lasse Kempaksen.

Sokeri pohjalla Hanneke esittelee risteilyn artistivieraan, vuoden 2005 tangokuninkaan Saska Helmikallion, jonka upeaa samettista ääntä päästään hieman myöhemmin ihailemaan.  Näin on jännittävä Karibia – Atlantin ylitys – Kap Verde – risteilymme kilistelty hienosti alkaneeksi!

Terveisin – Asta –

Lauantai 10.3. – Tobago

Uusi aamu valkenee Tobacon Scarborough’n satamassa. Kaupungin keskustaan on vain parinsadan askeleen matka. Olen ollut matkalla reilun viikon. Kaksi päivää sitten matkustajat vaihtuivat Barbadoksella, ja toistakymmentä edellisen risteilyn matkustajaa jatkaa vielä matkaansa Atlantin ylitykselle. Ensimmäinen viikko avasi silmäni: kuinka erilaisia Karibian saaret voivat olla. Aruba, Curaçao, Trinidad, Tobaco ja Barbados; niillä jokaisella on oma luonteensa: yksi saari on kuiva ja toinen vieressä hedelmällinen, yhdessä kasvaa vain pikku pensaita ja toisessa rehottavat sademetsät, on tasaista ja jyrkkää maastoa, on verkkaista ja vilkasta kaupunkielämää. On yllättävää, kuinka värikäs Karibian kielten, kulttuurien ja luonnonolojen kirjo on.

tobago3Eilisellä Barbadoksen helmet -retkellä pääsimme kuljeskelemaan upeassa orkideapuutarhassa. Lisäksi piipahdimme 1600-luvun puolivälissä rakennetussa kirkossa, jonka erikoisuus on kahdeksasta eri puulajista veistetty saarnatuoli. Kirkon pihamaalta avautuu huikea näköala saaren itärannikolle. Vierailimme myös vanhalla plantaasilla, jonka jyhkeän päärakennuksen yhteyteen on koottu kiinnostavat näyttelyt plantaasin historiasta, vanhoista työkoneista ja käyttöesineistä. Plantaasin päärakennuksen pihamaata hallitsevat valtavat ”partaiset puut”; tarinan mukaan Barbados on saanut nimensä näiden puiden mukaan. Lähtiäisiksi talo tarjosi muskottipähkinällä maustetun raikkaan rommipunssin.

Tämä on yhdeksäs risteilyni. Risteilyvieraat ovat aina olleet avoimia ja mukavia; niin nytkin. Tuttuun tapaan mukana on sekä ensikertalaisia että jo kymmenien Kristina Cruises -matkojen konkareita. Retkibussissa oli välitön ilmapiiri, ja eilen illalla kapteenin tervetulotilaisuudessa laivan oikukkaasta keinahtelusta huolimatta tunnelma kohosi korkealle. Artistivieras Saska Helmikallio, tangokuningas vuodelta 2005, veti vauhdikkaan kolmen vartin setin. Musiikki vaihteli perinteisestä tangosta Elvikseen, ja tanssiparketti täyttyi hetkessä. Illan keskusteluissa alkoi jo viritä utelias odotus Atlantin ylitykseen.vesiputous.tobago

Nyt valmistaudun m/s Kristina Katarinalla iltapäiväretkelle trooppisen metsän siimekseen Argyleen vesiputoukselle. Muutama päivä sitten kävin Tobacossa ensimmäisen kerran: retkemme lasipohjaveneellä koralliriutan väriloistoon kruunasi puolen tunnin snorklaus. Elämysretken päätteeksi uimme kristallinkirkkaassa vedessä matalalla hiekkasärkällä.

Taianomaiseksi kehutun vesiputouksen kuohut odottavat. Uskon, että kokemus jatkaa ainutlaatuisten Karibian luontoelämysten ketjua.

10.3.2012, Scarborough, Tobaco – Pekka Hako, luennoitsija

P.S  Argyleen vesiputous oli pieni helmi keskellä sademetsää. Aluetta ei ainakaan vielä ole pilattu turistihössötyksellä. Se on lähes täysin luonnonvaraisessa tilassa, ja juuri siksi se viehättää. Uiminen vesiputouksen alla oli minulle riemastuttava kokemus.  – Pekka –

_______________________________

Jos eilen saimme nauttia trooppisesta auringonpaisteesta koko päivän, tänään Scarborough’issa meitä on vastassa ”liquid sunshine”, nestemäinen auringonpaiste… Ne, jotka eivät aiemmin olleet kokeneet trooppista sadetta, saivat sellaisen osakseen heti aamun retkelle lähdettäessä. Koska sadetta saatiin melkoisesti, päätimme matkanjärjestäjän kanssa, että iltapäivän vesiputous-retkelle voivat lähteä vain ne, jotka tuntevat olevansa ”sinut” ehkä liukkaankin trooppisen metsäpolun kanssa. Loppu hyvin, kaikki hyvin – retkeilijät lähtevät ja osa risteilyvieraista jää nauttimaan iltapäivästä laivalla. Päätimme vielä laivan intendentin Rogerin kanssa ”shanghaijata” paikallisen calypso-orkesterin satamaterminaalista soittelemaan Nautilus Loungeen ennen laivan lähtöä. Eksoottiset muusikkovieraat tarjoavat mukaansa tempaavia karibialaisia rytmejä sekä mielenkiintoista paikallisväriä risteilymme alkumetreille.

Terveisin – Asta –

Sunnuntai 11.3. – Grenada

Rauhallisen sunnuntaiaamun valjetessa saavumme St. George’siin, Grenadalle. Pienen odottelun jälkeen satamaviranomaiset saapuvat laivaan hyvin tärkätyissä paidoissaan ja univormuissaan.  Pian retkeläiset pääsevät maihin ja retki ”Tropiikkia ja mausteita” alkaa – Grenada on yksi koko Karibian kauneimmista, vehreimmistä ja hedelmällisimmistä saarista. Lähes kaikki kuviteltavissa olevat hedelmät ja mausteet tuntuvat kasvavan täällä! Saari on perinteisesti tuottanut esim. muskottipähkinää. Retkellä saadaankin upeiden maisemien ohessa kuulla mm. tarinaa mausteista.

Saarikierroksen ohella on tarjolla myös melontaretki – lasipohjakajakilla pääsee ottamaan tuntumaa Karibian aaltoihin.

Retkien ohella voi tutustua piktoreskiin St.Georgesin kaupunkiin, joka näin sunnuntaina vaikuttaa hyvin uneliaalta ja rauhalliselta. Kaunis Bougainvillea (Ihmeköynnös) kasvaa kaikkialla monissa eri väreissä – eikä kumma, se on näet Grenadan kansalliskukka.

Laivallakin tapahtuu: iltapäivällä on jälleen luvassa iloista menoa aurinkokannella, sekä myös liikuntaa ulkokannella. Aina yhtä suosittu joukkuetietokilpailu saa omat varmat kannattajansa.

Illan kohokohta tänään on kuitenkin kauppaneuvos Hyttisen jo legendaariseksi muodostunut KC-muotinäytös! Eikä kauppaneuvos petä tälläkään kertaa: sen lisäksi että hän esittelee moninaisia asukokonaisuuksia laivan myymälästä – catwalkilla tietysti Kristina Katarinan henkilökuntaa – hän on haalinut show’hunsa esiintyjiä ja viihdykettä runsain mitoin! Lavalla saadaankin nähdä niin Saska Helmikallio kuin Katarinan ”Blues Brothers”.

Terveisin – Asta –

 

 

 

Maanantai 12.3 – Martinique

Bonjour Fort-de-France! Heti huomataan, että ollaan tultu Ranskaan, oikeammin Ranskan merentakaiseen departementtiin. Toisin kuin monet Euroopan eri maiden entiset siirtomaat Karibialla, Martinique kuuluu edelleen tiiviisti Ranskaan ja on näin ollen osa Euroopan Unionia ja euroaluetta.

Ja retkille lähdetään tänään kauniissa, leppeätuulisessa säässä. Historiallinen plantaasi ja puutarha sekä Martiniquen saarikierros esittelevät saaren kaunista luontoa ja kertovat sen värikkäästä historiasta. Upea Balatan puutarha kukkaloistoineen, jota voi katsella korkealle rakennetulta riippusiltakäytävältä.  Vierailu Saint- Pierreen,  saaren entiseen pääkaupunkiin, joka lähes tuhoutui Mont Pelé-tulivuoren purkautuessa v. 1902. Menneiden aikojen plantaasien loistoa ja romminvalmistusta.

Sillä välin kun toiset kuuntelevat tarinoita Napoleon Bonaparten Mariniquella syntyneestä vaimosta, keisarinna Joséphinesta, sekä saaren alkuperäisasukkaista arawakeista ja karibeista, ovat mutamat toiset kurvailemassa maastoautoilla vähän vaikeakulkuisemmalla reitillä. Ja on niitäkin, jotka haluavat lähteä katselemaan vedenalaista elämää ja nauttimaan auringosta ja uimisesta ranta- ja snorklausretkellä.

Iltapäivällä laivalla nautitaan jälleen musiikista ulkokannella. Musiikin lomassa pientä visailua ja vaikkapa osallistumista rommimaistiaisiin. Pekka Hako luennoi kiinnostavasti Karibian alueen musiikista.

Illalla saadaan ihailla Iran Multaharjun tulkintoja 70-luvun klassikkokappeleista ja vielä vähän myöhemmin vielä nauttia Saska Helmikallion esiintymisestä.

Hyvä touhukas päivä, ilmassa ehkä aistittavissa aavistus tulevasta merimatkasta: tuntuu siltä, että niin matkustajat kuin laivan miehistökin haluaisi nauttia satamassa olosta täysin rinnoin ja hengittää syvään ”maa-ilmaa” ennen kuin Kristina Katarinan keula parin päivän päästä suuntaa kohti itää matkalla yli Atlantin.

Terveisin – Asta –

___________________________________________

Eilen kävimme Grenadalla. Muutama vuosi sitten hurrikaani Ivan teki tuhojaan saarella, ja neljäsosa työikäisistä on nykyään vailla työtä. Silti elämä tällä mausteistaan kuuluisalla saarella näyttää olevan tasapainossa. Kaunis pääkaupunki St. George’s sykki sunnuntaina rauhallisessa rytmissä. Meloimme lasipohjaisilla kajakeilla muutaman kilometrin matkan Karibianmeren puoleisen rannan tuntumassa, ja kirkkaassa vedessä näimme vedenalaisen veistospuiston. Päiväretket on suunniteltu oivaltavasti: ne tarjoavat elämyksiä yhtä hyvin kulttuurin kuin luonnon ystäville, ja rantalomailijatkin löytävät aina mieluisan hiekkarannan kiireettömään oleskeluun.

Nyt on maanantai-ilta. Olemme viettäneet hienon päivän Martiniquella. Vierailimme rommitislaamolla, nautimme kreolilounaan ja kävimme vuonna1902 tulivuoren purkauksessa tuhoutuneessa St. Pierren kaupungissa.  M/S Kristina Katarina on juuri irrottautumassa Fort-de-Francen laiturista. Lähtö satamasta on aina hieno hetki. Monet matkustajat ovat kokoontuneet kannelle, ja tunnelma on yhtä aikaa haikea ja odottava. Jotkut haluavat olla itsekseen ja tuijottaa loittonevia kaupungin valoja, monet nappaavat valokuvia ja osa vaihtaa vilkkaasti kuulumisia päivän kokemuksista.

Ennen laivan lähtöä pidin luennon Karibian alueen musiikista. Erilaisten musiikkilajien kirjo on niin valtava, että keskityin lähinnä calypsoon. Musiikkiesimerkkien kuunteleminen tuntuu paljon voimakkaammalta, kun on itse juuri vieraillut samoilla alueilla, joista esiteltävä musiikkia on peräisin. Toivottavasti kuulijat kokevat samoin.

12.3.2012, Fort-de-France, Martinique – Pekka Hako, luennoitsija

_____________________________________

Tiistai 13.3. – Antigua

Upea, aurinkoinen sää toivottaa meidät tervetulleiksi Antigualle, St. Johns’in satamaan. Retkille lähdetään jälleen innolla: ihastellaan ”ihmeellistä Antiguaa” tai lähdetään  Dickenson Bay’hin rantaretkelle – silmiä hivelevän valkoiselle hiekkarannalle, turkoosinvärisen meriveden syleilyyn. Muutama uskalikko on valinnut ”vauhdikkaan viidakkoretken”, jonka kuluessa seikkaillaan ylhäälle puiden latvustoihin rakennetulla vaijeriradalla – tämän lähemmäksi lapsuuden Tarzan-unelman toteutusta ei pääse!

Viimeistään tänään kaikki ovat oivaltaneet, että pian ”kuiva maa” jää taakse! Viehättävä, värikäs ja kuvauksellinen St. John’s on juuri tässä, satamalaiturin ympärillä, niinpä kaikki käyttävät tilaisuutta hyväkseen ja viettävät aikaa kaupungilla retkien jälkeenkin.

Sillä välin laivalla valmistaudutaan ylitykseen: nyt on viimeinen tilaisuus vastaanottaa ”provianttia”, elintarvikkeita. Osa tuotteista, mitkä piti tulla jo eilen maanantaina, jäi tulematta, mutta onneksi tavarantoimittajamme täällä Antigualla pystyi toimittamaan puuttuvat banaanit ja tuoreet hummerit! Hummerit oli pyydetty edellisenä yönä ja ne päätyvät keittiöpäällikkö Niko Vuorisen kattiloiden kautta suositusmenulle.

Kun keskipäivän kuumuus alkaa kääntyä iltapäivään, lähtöpäivän karnevaalitunnelma alkaa väreillä ilmassa. Kello neljän aikaan iltapäivällä nähdään ”lankongilla” värikästä väkeä: paikallinen, seitsenhenkinen ”steel band” han sieltä nousee laivaan mahtavine rumpusetteineen! Näyttävä bändi asettuu kuutoskannen ahteriin siniristilipun alle ja pian kajahtavat ilmoille iloiset ja haikeatkin karibialaiset sävelet. Leppeässä myöhäisiltapäivän säässä nautitaan lähtömaljoja steel pan – musiikkia kuunnellen.

Karnevaali-iltaan valmistautuminen jatkuu Ira Multaharjun mielenkiintoisella luennolla karnevaaliperinteen historiasta. Näyttävä Ira on jo pukeutunut iltaa varten: hänellä on yllään bahialaisnaisen  perinneasu kauniine valkoisine kerroshameineen ja värikkäine huiveineen.

Illallisen alkaessa suuntaa Kristina Katarina merelle – Aku-kippari kertoo brykalta edessä olevasta merimatkasta.

Teemaillallisella nautitaan ”Itä-Karibian makuja”.  Pian ruokailun jälkeen kajahtaa ilmoille ”Karnevaali-Carmenin” pirteä juhlakutsu: Katarinan risteilyemäntä ’neiti Helminen’ on tietenkin muuttunut Carmeniksi ja niin karnevaalit voivat alkaa! Iloista, värikkäästi pukeutunutta juhlakansaa alkaa valua Nautilus Loungeen. Riemukkaaseen iltaan kuuluu monenmoista ohjelmaa ja tapahtumaa: Retkiosaston tytöt Ulla, Minna ja Jenni ovat hekin muuttuneet karnevaalitanssijattariksi! Luvassa on myös improvisoitu steel pan- kisa sekä limbo-kilpailu. Karnevaalien kuluessa valitaan myös paras puku, joka osallistuu koko kauden risteilyjen kilpailuun. Laivan orkesteri soittaa ja Ira Multaharju laulaa.

 

 

 

 

 

 

Niin on Kristina Katarina päättänyt ensimmäisen Karibian kautensa ja suuntaa nyt takaisin Eurooppaan – Bon Voyage!

Terveisin – Asta

_______________________________________

Antigua oli tämän risteilyn viimeinen kohde Karibianmerellä ennen Atlantin ylitystä. Päivä alkoi ja pysyi pilvisenä, mutta aurinko paistoi pilvien välistä ja niiden läpi siten, että kolme tuntia riitti muuttamaan ihon värin monta astetta tummemmaksi.

Tankkiauto tuli noutamaan jäteöljyä ja laivan makeavesivarasto täytettiin ottamalla vettä maista sata tuhatta litraa.  Ajon aikana makeaa vettä tuotetaan merivedestä käänteisosmoosilaitteella.

Tuoreita elintarvikkeita lastattiin myös.

Matkaajille oli tänään tarjolla retki saarella, viidakkoseikkailua, helikopterilennätystä tulivuorelle ja rantaelämää. Olin tarkkailemassa tilannetta Dickinson bay-rannalla, josta oheinen kuva.

Ennen lähtöä tarkistettiin muun muassa laivan syväydet, vakavuus- ja tankkitiedot. AMVER-raportti lähetettiin Yhdysvaltain rannikkovartiostolle. Kello 1845 irrotimme köydet ja suuntasimme avomerelle. Tuuli- ja aaltoennuste huomiseksi näyttää odotetulta: idän ja koillisen välistä tuulta. Se on todennäköinen ennuste koko matkan ajaksi. Olemme koillispasaativyöhykkeellä

Terveisin Aku Kaikkonen, m/s Kristina Katarinan päällikkö

____________________________________________

Aika on mennyt todella nopeasti. Tuntuu, että vastahan me lähdettiin uteliain ja odottavin mielin Kap Verdeltä Atlanttia ylittämään. Tänään kun hyvästeltiin viimeisen satamakohteen agentti Antiqualla niin tajusin, että jälleen ollaan lähdössä moneksi päiväksi merelle, mutta nyt vain suunta on Karibialta Kap Verdelle. Nyt ei enää samanlaista jännitystä ole sillä ” tiehän” on jo tuttu, mutta silti se ei ole mikä tahansa matka. Siinä on sitä jotakin.

Tämän talven aikana olemme tutustuneet uusiin satamiin ja omalta osaltani olen päässyt tutustumaan satamien viranomaisiin. Agentteihin, tulleihin, rajaviranomaisiin ja muihin satamaviranomaisiin. Jokaisella satamalla on omat paperinsa ja toimintatapansa, mutta heiltä ennakkoon saadut tiedot ja lomakkeet tekivät yhteistyön varsin helpoksi. Huomaa, että näissä satamissa käy paljon risteilijöitä, sillä sen verran joustavaa laivan sisäänselvitys on. Papereiden käsittely tapahtui ripeästi ja tunnelma oli leppoisa. Tästä voisi ottaa oppia muutama Välimerenkin maa. Näistä satamista saadut kokemukset virkavallan osalta eivät kuulu siihen ”Tästä minä vielä kirjan kirjoitan” sarjaan. Näiden kokemusten perusteella tänne on helppo palata.

Karibian kierroksen päätteeksi lähdimme tänään rannalle uimaan ja ottamaan aurinkoa. Hetkeksi unohdimme työt ja heittäydyimme Atlantin aaltoihin. Tämä on sitä palkanlisää.

Näkemiin Barbara, Gary, Andy, Charmine ja monet muut. Kohta me taas kohtaamme.

Terveisin Kati Savolainen, m/s Kristina Katarinan purseri

_____________________

Nyt se on alkanut! Atlantin ylitys. Mikä saa ihmiset viettämään kuusi päivää laivalla? Keskusteluissa tulee toistuvasti esiin, että ”haluan kokea tämän ainakin kerran elämässäni”. Mukana on muutamia matkalaisia, jotka ovat jo pari kuukautta sitten nauttineet M/S Kristina Katarinalla Karibian risteilystä mutta halusivat ehdottomasti palata laivalle tuomaan sen takaisin lähemmäs kotia. Eräs matkustaja kertoi olevansa kiinnostunut tähdistä, ja niitä voi mainiosti tarkkailla Atlantin yötaivaalla. Itse odotan, kuinka suhteeni mereen, valoon ja horisonttiin tulee näinä päivänä muuttumaan.

Ennen lähtöä aurinkokannella oli soittamassa seitsenhenkinen paikallinen steelpan-yhtye. Tänään koimme jälleen aivan omanlaisensa saaren, Antiguan. Se on lomasaari, jossa monet superjulkkikset omistavat huviloita. Kitaristilegenda Eric Claptonin talo on rauhaisan niemen kärjessä, jossa Atlantti ja Karibianmeri kohtaavat. Claptonin huvila oli maastoutunut niin tyylikkäästi maisemaan, että sitä tuskin huomaa.

Kohta nautimme teemaillallisen Itä-Karibian makujen äärellä. Sen jälkeen tunnelma laivalla tiivistyy, kun karnevaalihenkiset pukeutumisjuhlat pääsevät vauhtiin. Itse olen pukeutunut punanenäiseksi ja kirjavahiuksiseksi pelleksi. Taisi uskottavuuteni luennoitsijana mennä, kun juonsin Ira Multaharjun karnevaalia käsitelleen luennon keskusteluosuuden samassa asussa.

13.3.2012, St. John’s, Antigua. Terveisin – Pekka –

 

Matkahaku

ropax-risteilyt-laatikko

Uutiskirje- ja esitetilaus

Tilaa Kristina Cruises -uutiskirje sähköpostiisi ja esite kotiisi

Tilaa tästä >>

Kristina – risteilymatkanjärjestäjäsi

Risteily kanssamme on ennen kaikkea lomaa aikuiseen makuun. Tarjoamme laajasti erilaisia risteilylomia maailman merillä ja joilla. Yhteistä näille matkoille ovat sisältörikkaat kokonaisuudet, kiehtovat käyntikohteet, Kristinan kokeneet matkanjohtajat sekä mielenkiintoiset suomeksi opastetut retket.

X